Pesäpallon säännöt selkokielellä – näin peli etenee

Pesäpallo on suomalainen joukkuepeli, joka muistuttaa hieman baseballia, mutta säännöt ja kenttä ovat erilaiset. Tässä artikkelissa käydään läpi pesäpallopelin perusasiat yksinkertaisesti – niin uusille harrastajille kuin lajin seuraamista opetteleville vanhemmillekin. Pesäpallo on moniulotteinen laji, ja sääntöjä riittää opeteltavaksi - se on myös yksi lajin hienouksia. Kyseessä on kilpaurheilun huipputasolla hyvinkin strateginen laji. Pesäpallon pelisääntöihin kokonaisuudessaan voi tutustua Pesäpalloliiton sivuilta. Linkki sinne löytyy tämän artikkelin lopusta. 

Mikä on pelin tavoite?

Pesäpallossa kaksi joukkuetta vuorottelee sisäpelissä (lyöntivuoro) ja ulkopelissä (ulkovuoro).
Tavoite on tehdä juoksuja etenemällä kentän pesältä toiselle ja lopulta kotipesään.

Joukkueet ja pelaajat

• Joukkueessa on 9 varsinaista pelaajaa, jotka pelaavat sekä sisä- että ulkopelissä.
• Lisäksi joukkueessa voi olla enintään 3 jokeripelaajaa, jotka osallistuvat vain sisäpeliin.
• Jokerit voivat lyödä missä tahansa järjestyksessä pelinjohtajan valinnan mukaan.
• Jokerit tunnistaa peliasusta – heillä on erivärinen pelipaita kuin muilla.
• Joukkuetta johtaa kaksi pelinjohtajaa, joiden tehtävänä on ulko- ja sisäpelin ohjaaminen. Ykköspelinjohtajalla on värikäs viuhka (laikka), jonka avulla hän näyttää sovittuja taktisia merkkejä pelaajille. 

 Pelin vaiheet lyhyesti

1. Syöttäjä (lukkari) heittää pallon pystysuoraan ilmaan kotipesässä.
2. Lyöjä yrittää lyödä palloa ja lähtee juoksemaan kohti ykköspesää.
3. Etenijä yrittää edetä pesältä toiselle lyöntien avulla.
4. Puolustava joukkue yrittää polttaa etenijän heittämällä pallon pesälle ennen kuin juoksija ehtii sinne. Tällöin syntyy palo ja pelaaja joutuu palaamaan kotipesään.
   
5. Juoksu syntyy, kun etenijä kiertää kaikki pesät ja palaa kotipesään.
6. Haava: Etenijät haavoittuvat, jos ulkopelaaja ottaa pallon kiinni ennen kuin se ehtii pudota maahan. Haavoittuneet etenijät eivät voi jatkaa etenemistään pesäväleillä, vaan he palaavat kotipesään. Tilanteesta ei synny juoksuja eikä paloja.
7. Laiton lyönti: Lyönnin ensimmäisen pompun on osuttava kenttäalueen rajojen sisäpuolelle. Kentässä on etulaiton, sivulaittomat ja takalaiton. Laittomalla lyönnillä etenijä ei saa edetä pesältä toiselle. Jos lyöjän viimeinen (kolmas) lyöntiyritys on laiton, syntyy palo.

Vuoroparit ja jaksot

Ottelu koostuu kahdesta jaksosta, joissa kummassakin pelataan vuoropareja.

• Vuoropari tarkoittaa sitä, että molemmat joukkueet ovat kerran sisä- ja ulkovuorossa.
• Sisävuoro päättyy, kun kolme etenijää on palanut.
• Jos ottelu on tasan kahden jakson jälkeen, pelataan supervuoropari ja tarvittaessa kotiutuskilpailu. Joissain otteluissa voidaan supervuoropari jättää pois ja mennä suoraan kotiutuskilpailuun.

 Miten tehdään juoksu?

• Lyöjä lyö pallon, etenee pesiltä ja lopulta palaa kotipesään.
• Jokainen kotiin ehtinyt pelaaja tuo joukkueelle yhden juoksun.
• Kunnari (kunniajuoksu) syntyy, kun etenijä pääsee omalla lyönnillään juoksemaan kaikkien pesävälien läpi kolmospesälle asti. 

 Milloin tulee palo?

• Etenijä on pesän ulkopuolella ja puolustaja saa pallon pesälle ennen häntä.
• Lyöjä ei saa lyötyä sääntöjen mukaista lyöntiä kolmen yrityksen aikana.
• Etenijä lähtee liikkeelle liian aikaisin tai rikkoo muita sääntöjä.

 Yhteenveto

Pesäpallon säännöt kokonaisuudessaan löydät Pesäpalloliiton sivuilta: https://www.pesis.fi/kilpailu/saannot-maaraykset

Haluatko kokeilla pesäpalloa? Katso varusteet ja vinkit aloitukseen Suomipesiksen verkkokaupasta.